Lauran toinen tyopaiva

Toinen työpäivä takana. Tänään synnytysosastolla sanottiin, että mitään tähellistä ei tapahdu, joten sain mennä äitiysneuvolan puolelle. Siellä oli iso odotussali täynnä raskaana olevia naisia, jotka sitten vuoronperään tulivat minun luokse mittauttamaan verenpaineen ja painon. Verenpaine mitattiin tietysti manuaalisesti suomalaisittain antiikin aikaiselta näyttävällä mittarilla ja stetareilla. Siinäpähän tuli sekin taito kerrattua. Täytin tiedot heidän äitiyskortteihinsa ja ohjasin toiselle hoitajalle, jos tulija oli ensimmäisellä neuvolakäynnillään, saamaan tarkempaa informaatiota käytännön asioista ja muuta tähellistä neuvontaa.  Jotkut äideistä meni tämän jälkeen lääkärin vastaanotolle, jotkut terveydenhoitajan vastaanotolle.  Tunsin itseni ihan tarpeelliseksi, koska odottajia oli niin paljon ja myös ensikertalaisia useita. Toisilla hoitajilla oli sitten enemmän aikaa paneutua ensikertalaisten neuvontaan, kun minä tein rutiinitutkimukset  ja merkinnät.

Olin hetken aikaa myös terveydenhoitajan vastaanotolla, jossa terveydenhoitaja tarkisti vauvan asennon, mittasi kohdun, kuunteli vauvan sydänäänet ja antoi äidille tarpeen mukaan vitamiinivalmisteita tai malarianestokuurin ja määräsi tarvittaessa verikokeita.  Sain itsekin tunnustella mahoja ja yritin kuunnella myös sydänääniä sellaisen torven avulla, mutta minun korvaan ei sydänääniä sillä välineellä erottunut. Mielenkiintoinen päivä oli ja mukava kun pääsin itsekin touhuamaan pelkän katselun sijaan.