Rokotuksia ja paakaupungin hulinaa

Kolmantena työpäivänä olin lasten rokotus- ja punnitsemisklinikalla. Vähän ylimääräisenä sielä hyörin, mutta sain muutaman rokotteen itsekin antaa ja vauvoja punnita.  Vauvoille puettiin sellainen hyppykiikun tyylinen kangas ja siitä laitetiin roikkumaan puntarin koukkuun. Tunnelma klinikalla oli itkuinen, kun vauvoja oli koko neljätuntisen ajan muutama kerrallaan rokotettavana. Rokotuspäivä alle vuoden ikäisille on kerran kuussa, joten samana päivänä käy kaikki alueen pienet vauvat rokotuksilla ja painon seurannassa.  Rokotuksessa huomiota herättäviä seikkoja olivat pistokohdan pyyhintä pelkällä kuivalla vanupallolla, jolla myös painettiin pistokohtaa pistämisen jälkeen ja parasetamolin (panadol jne.) antaminen heti rokotuksen jälkeen estämään mahd. kuumereaktiota.  Äidit saivat ottaa panadolpullon kotiinsakin ja sitä kehoitettiin antamaan säännöllisesti kolmen päivän ajan.

Tänään lauantaina kävimme pääkaupungissa Accrassa ihmettelemässä elämän menoa. Kävimme Makolan suurella torilla, jossa pienet basaarikujat kulkevat ristiinrastiin. Tarjolla oli kaikenlaista tavaraa ja ruokaa, kalaa ja eläviä rapuja. Pääosin samaa tavaraa kuin Temankin päätorilla. Kävimme myös Art Centerissa, mikä on turisteille suunnattu paikka, jossa on myynnissä paikallisten tekemiä käsitöitä ja taide-esineitä. Siellä törmäsimme myös tyrkyttämisen kulttuuriin, jota muuten ei ole niin pahana täällä ollut. Söimme lounaaksi papuja ja riisiä, jonka jälkeen suuntasimme takasin Temaan bussilla. Accrassa oli vähän enemmän kaupungin tuntua, kun tunnelma täällä Temassa on enemmänkin kuin liian isoksi kasvaneessa kylässä. Tosin ei Accrakaan miljoonakaupungilta tuntunut, suuria rakennuksia ei ollut paljoa ja asutus on levinnyt erittäin pitkälle matalana rakentamisena. Kotona teimme vielä toistamiseen ruokabanaania ruoaksi, tällä kertaa purkkipapujen kera. Arja lupasi opettaa tekemään kunnollisen ghanalaisen papukastikkeen seuraavalla kerralla banaanien kaveriksi. Sitä odotellessa, yam.