House of Grace

Olemme täällä vietelleet väliviikkoa. Viime viikolla lopetimme työt Narh-bitassa ja ensi viikon maanantaina on tarkoitus suunnata Denuun Finlandia-klinikalle.

Väliviikon ohjelmassa on ollut yleisen olemisen lisaksi pientä auttelua Desolla. Olli auttoi hyttysverkko-oven rakentamisessa ja hiilien valmistamisessa. Laura katsoi ensiapupakin sisällön läpi ja kirjoitteli tarvelistan hankintoja varten. Leevi antoi kukoille, kanoille ja kissan pojille liikuntaa ajamalla niitä takaa.

Viikon kiinnostavin vierailu oli kuitenkin House of Grace nimiseen kuurojen päiväkotiin ja kouluun tutustuminen. Paikan johtaja on suomalainen Hanna Boateng, joka perusti päiväkodin perheen muuttaessa Ghanaan kuusi vuotta sitten. Kun ensimmäiset päiväkotilaiset sitten pääsivät kouluikään, niin perustettiin koulu, jotta oppilaat saisivat jatkaa samassa paikassa. Paikan päällä paikka tunnetaan parhaiten School of Deaf:na.

Tässä vaiheessa pitäisi varmaan sanoa sana koulutusjärjestelmästä, josta ehkä joskus myöhemmin tarkemmin. Ghanassa mennään noin 3 vuotiaana kouluun. Neljä ensimmäistä vuotta ovat periaatteessa esikoulua, nursery  1-2 ja kinder garden 1-2, mutta suomalaiseen päiväkotiin verrattuna opetus on koulumaista. Tavoitteena on oppia lukemaan ja laskemaan, ennen kaikkea mallista oppimalla. Sitten alkaa school, jonka jälkeen junior ja senior high, eli suomalaisittain yla-aste ja lukio (yleisesti senior high schoolin käymättömän katsotaan olevan drop out, joka sulkee päteviltäkin käytännön osaajilta ovia työpaikkoihin). House of gracessa on vanhin luokka tällä hetkellä school 3. Kuurojen koulussa ikä ei määrää luokkatasoa, vaan osaamistaso. Näin siksi, että kaikki kuurot eivät pääse aloittamaan koulua oman ikäluokkansa kanssa. Vanhin oppilas koulussa on 19-vuotias.

Tässä vaiheessa viela välihuomautus, eli ilman viittomakielenopetusta kuuroilta jää puuttumaan äidinkieli, mikä hankaloittaa merkittävästi myös vieraiden kielien, kuten englannin, oppimista. Viittomakielen kielioppi on erillainen kuin esimerkiksi englannissa, joten kyseessä on tosiaan aidosti oma kielensä. Ghanassa viitotaan ghanalaistaviittomakieltä, joka pohjautuu amerikkalaiseen viittomakieleen. On kuulema myös yksi kylä, jossa on oma viittomakieli, koska kylässä on esiintynyt paljon perinnöllistä kuuroutta. Monilla vanhemmilla kuuroilla ei ole ollenkaan kieltä, koska heille ei ole koskaa opetettu viittomia. Monesti kuuroutta hävetään. Lasta ei laiteta kuurojen kouluun, koska hänen toivotaan oppivan puhumaan myöhemmin ja koska viittomien oppiminen tuo kuurouden esille. Kuurojen koulutusta ei myöskään pideta usein kannattavana eli siihen ei usein kannusteta tai panosteta rahallisesti, varsinkin jos taloudellinen tilanne on heikko.

Verrattuna moniin paikallisiin kouluihin House of Gracen erikoisuus on ruumiillisen rankaisemisen tai sillä uhkaamisen puuttuminen kasvatuksesta ja opetuksesta. Lapsen ruumillinen rankaiseminen on periaatteessa koko Ghanassa lailla kielletty, mutta käytäntö on yleinen myös kouluissa. Ero valtion kuurojenkouluihin tulee myös siinä, että kaikki opettajat ovat tällä hetkellä itse kuuroja. Valtion koulussa opettajat ovat kyllä päteviä, mutta he eivät välttämättä osaa viittoa kuin välttävästi, jolloin kommunikointi on toki rajoittunutta. Myös koulun motto, Learning is a Joy, kuvaa hyvin koulun asennetta. Paikan päällä tunnelma onkin positiivinen ja oppilaat tuntuivat ainakin lyhyen visiitin perusteella viihtyvän.

Haasteena on tällä hetkellä tilojen pieneksi käyminen. Ensimmäinen nurcery ryhmä ja vanhin school ryhmä ovat jo ulkotiloissa opiskelemassa (mikä ei sinänsä Ghanassa ole erikoista, kokonaisia koulujakin on ulkoilmaluokissa). Ensi syksynä pitäisi aloittaa taas uuden ryhmän, joten tilaa tarvittaisiin lisää ainakin yhden luokkahuoneen verran, mutta toiveissa olisi saada kerralla reilummin tilaa myös seuraavien vuosien tarpeita varten. Vedenpuhdistus kaluston hommaaminen on myös asialistalla.

Tilan ahtaudessa selviää yksi kuurojen koulujen erikoisuus: näkemisen estävä välisermi riittää hyvin rauhoittamaan isomman tilan kahdeksi luokkahuoneeksi, koska toiselta puolelta kantautuva melu ei haittaa. Myöskään ulkoa kantautuva melu, kuten lähelle avatun kirkon äänekäs messuaminen, ei häiritse oppilaiden keskittymistä. (Esimerkiksi Maija on kertonut, että koulussa, jossa hän on nyt töissä, joka on ulkoilmakoulu, on iso ongelma muista luokkahuonesta kantautuva melu, joka pakottaa opettajan ja oppilaiden huutamaan kysymykset ja vastaukset.) Muutenkin tunnelma on Ghanaan oudon rauhallinen. Tämä toki muuttui, kun nuoremmat pääsivät päivän lopuksi pihalle leikkimään isompien siivotessa luokkahuoneet.

Koulu sijaitsee Länsi-Accrassa Aplakun kylässä. Maisemat ovat mukavia, kun pieneltä nyppylältä näkyy Kokrobiten ranta ja viilentävä tuuli käy mereltä. Sen verran syrjässä paikka on, että paikalle pääsy vie Accran toiselta puolelta reilun tunnin ja takaisin Temaan pääsemiseen meni yli kaksi tuntia.

Saimme koulussa lämpimän vastaanoton ja Leevi oli tietysti lapsien ihmetyksen kohteena. Saimme myös viittomakieliset nimet, Ollin nimessä hierotaan leukaa/partaa, Lauralla käsi laitetaan L-viittomaan ja kuljetetaan päältä alas kuin lainelevat hiukset ja Leevissä L-viittomalla näytetään ilmeisti lyhyttä tarkoittava merkki. Leevi pääsi myös ihmettelemään Boatengin perheen Tigru-kissaa, joka antoi Leevin silittää itseään ja kokeilla häntää. Myös pihalla leikkikavereita riitti, varsinkin nuorimmasta nursery luokasta.

Koulu pyörii pääosin suomalaisin lahjoitusvaroin. Suurin osa lapsista käy koulua kummilapsitoiminnan tukemana. Myös vapaaehtoisia käy auttamassa paljon. Katso lisää House of Gracen nettisivuilta http://hofgrace.com/index.html.

Sitten vielä semmoinen huomio, että ainakin suomalaisten kuurojen kokemuksen mukaan, Ghanassa pärjää Suomea paremmin kuurona. Monia asioita hoidetaan viittomalla niin torilla kuin liikenteessä. Aikaisemmin olenkin jo kertonut, että Temassa jaettu taksi tiettyyn communityyn otetaan näyttämällä kyseisen paikan numeroa viittomamerkillä. Samoin esim. tro-tro Accran tro-tro-taivaaseen/-helvettiin Circleen (eli suomalaisittain sirkkeliin) saadaan ojentamalla käsi ja pyörittämällä ranteesta lähtien maata kohden kuin piirtäen pientä ympyrää ilmaan.

PS. Ensi viikon olemme siis Denussa, jossa netin kaytto voi olla rajoittunut (en tiedä vielä). Tästä syystä emme varmaan päivittele blogia. Koitamme laittaa muutaman uuden päivityksen teille lukemiseksi ennen lähtoä, niin jaksatte sitten paremmin mahdollisen viikon tauon päivityksissä.