sunnuntai 3. helmikuuta 2013

Mitä syötäisiin?


Seuraa lyhyt kommentaari tähän asti koettuun ghanalaiseen keittiöön.

Täältä saa monenlaista uutta ruokaa, mutta peruskaava on seuraava. On joku tärkkelyspitoinen juttu, sitten kastike ja sitten valitaan liha tai kala.

Tärkkelysjutut:

Fufu on varmaan tunnetuin. Se tehdään planteenista (ruokabanaani) ja/tai kassavasta (maniokki, perunan tapainen juuri) ja/tai jamssista (paksumpi perunantapainen juuri). Raaka-aineet keitellään ja sitten hakataan isossa kiulussa tahnaksi, joka sitten syödään jonkun keiton kanssa käsin. Hyvää ja helpoa käsin syötävää, mutta raskasta tehdä. Tämä on monen perheen sunnuntai ruoka, mutta ravintolasta tätä ei sunnuntaina saa.

Planteenia saa myös erikseen joko uppopaistettuna tai hiillostettuna, molemmat herkullisia, tosin ainakin uppopaistoon käytetään keltaista planteenia ja fufun tekoon vihreää (en ole varma onko kyse vain kypsyys erosta, vai ovatko nämä kaksi eri kasvilajia). Hiilloksella paahdetut planteenit syödään usein paahdettujen maapähkinöiden kanssa. Toki myös jamssia ja kassavaa syödään sellaisenaan, usein keitettynä kuin perunat jonkun kastikkeen kanssa.

Banku on puolestaan maisista tehtyä puuromaista juttu. Maissia liotellaan vedessä kolme päivää, jolloin se alkaa fermentoitua. Sitten siitä keitetään tosi tönkkö puuro, joka syödään esim. chilitahnan ja kalan kanssa. Bankun maku vaatii hiukan totuttelua, mutta chilitahnan kanssa se on herkullista. Tätä saa useimmista ruokaloista (chop bar).

Sitten saa riisiä tai paistettua riisiä, jossa on mukana vähän kasviksia. Paistettu riisi on ainakin Temassa se kaikkein suosituin ruoka. Riisissä suosiossa on tällä hetkellä aromisoidut riisit. Paistettu riisi on hyvää, mutta joissain paikoissa huolettaa miten hyvin vihannekset ovat ehtineet lämmetä. Sitten on vielä riisipallot, joissa riisistä on tehty tahnamaissta massaa ja siitä massasta sitten nyrkin kokoisia palloja.

Kastikkeet:

Palmuöljypohjaiset kastikkeet ovat varmaan niitä yleisimpiä. Pohjana on siis suodattamaton palmuöljy, jolloin kastikkeen väri on voimakkaan punainen. Mukana on yleensä reilusti chiliä, sipuli, inkivääriä ja tomaattia. Kaikki on niin pieneksi hössöksi hakattuna, ettei aineksia erota toisestaan. Tämä on yleensä tosi hyvää, joskin tulista.

Maapähkinöistä tehty kastike on toinen peruskastike. Samalla tavalla mukana on yleensä paljon chiliä, joka peittää maapähkinän makua aikalailla. Itselle maapähkinä maistuu vain ensimmäisissä suupaloissa. Tätä sanotaan monesti vihreäksi kastikkeeksi, vaikka ei se nyt vihreää ole.

Sitten on light soup, eli kevyt keittö, jossa on pohjana liha- tai kalaliemi. Tämä on hyvää ja yllättäen sisältää taas tomaattia ja chiliä. Kevyt keitto ei aina ole yhtä tulista kuin kaksi edellistä, mutta usein silti suuta polttelevaa.

Liha ja kala:

Rannalla kun ollaan, niin on ehkä hiukan yllättävää, että tuoretta kalaa on vähän tarjolla. Suurin osa kalasta on savustettua tai kuivattua, joista savustettu on se maukkaampi vaihtoehto. Tilapia on tuoretta kalaa mitä saa, mutta se on hiukan kalliimpaa. Jos kala on kasvatettu kirkaissa vesissä, se on erinomaista, mutta kuulema näitä kasvatellaan myös mutalammikoissa, jolloin maku on hiukan maanläheisempi.

Lihaa löytyy kaikkea mitä normaalistikin, kanat, possut ja naudat, mutta ehket Suomeen erikoisempana on vuohenliha. Vuohia kasvatellaan meillä naapurissakin kuten kanojakin (näistä ehket lisää myöhemmin). En osaa oikein sanoa vuohenlihasta mitään erikoista, ihan maistuvaa muttei mitään ihmeellistä.

Lihaa ja kalaa siis saa mihin tahansa kastikevaihtoehtoon mukaan jos haluaa, ja mitä tahansa kastiketta voi syödä kaikkien perusraaka-aineiden kanssa, mutta toiset kompinaatiot ovat toki suositumpia kuin toiset. Kerron sitten juomavaihtoehdoista toisella kerralla, kun niissäkin löytyy kaikkea kivaa.


Sitten vielä kaikille kotikokeille hiukan soviteltu red-red-kastikkeen resepti. Red-red on erityisesti lasten suosiossa ja koulujen suosikkiruokaa. Edullista ja hyvää.

Red-red, eli papusoppa, ja paistetut planteenit

Pari nyrkillistä musta silmä papuja (black eyed beas)
paljon suodattamatonta palmuöljyä
pari kolme sipulia
pari tomaattia ja pikku purkki tomaattimurskaa
valkosipulia (oman maun mukaan)
chiliä (oman maun mukaan)
suolaa (maun mukaan)

planteeneja (keltaisia, koosta riippuen noin 1 tai 2 per ruokailija)
suodatettua (kirkasta) palmuöljyä

  1. Liota papuja tunteja tai yön yli
  2. Keitä papuja tunteja, niin että ovat sopivan pehmeitä sinun suuhusi ja että melkein kaikki vesi on haihtunut (eli veden määrällä voit säätää miten pehmeitä ja miten pitkään papuja keität)
  3. Pilko sipulit ja laita palmuöljyyn uppopaistumaan
  4. Hauduttele rauhassa, että sipulit ovat ihan pehmeitä
  5. Pilko muut ainekset ja lisää palmuöljyyn
  6. Hauduttele rauhassa
  7. Lisää sopivasti suolaa
  8. Hurauta papujen joukkoon palmyöljykastike
  9. Hauduttele rauhassa
  10. Jos siltä tuntuu, niin lisää papujen joukkoon savustettua kalaa tai lihaa
  11. Kuori planteenit ja uppopaista kirkkaassa palmyöljyssä
  12. Tarjoa herkulliset paistetut planteenit vielä herkullisemman papusopan kanssa ja hymyile kuin Leevi






5 kommenttia:

  1. Heip, olen ollut netistävieroituksessa kämppiksen jäätyä Thaimaahan ja meidän netin sillä aikaa "vanhennuttua" (en tiedä mihin pitäisi käydä maksamassa alkanut kuukausi) - niin että nyt ohimennessä kun pääsin koululla käyttämään WiFiä kopioin teidän tekstit mukaan kotiin luettaviksi. Kiva kun ootte kirjotelleet, palaillaan taas ja siunausta sinne :)

    VastaaPoista
  2. Hyvältähän tuo näyttää. Hämmentää vain ajatus banaanista ruoalla, mutta se lieneekin aika afrikkalainen juttu.

    VastaaPoista
  3. Hienoja reseptiä. Mistähän me löydetään tarvikkeet?! Hyvin näyttää mummun mussukalle maistuvan! Älkää vieraantuko liikaa suomalaisesta ruuasta ;)

    Halauksia mummulta ja ukilta!

    VastaaPoista
  4. Etnoruokakaupoista voisi tarvikkeita saada, esim. Kuopiossa on Sokoksen takana thaikauppa, mista voisi saada noita ruokabanaaneja ja papuja voisi saada ihan tavan kaupastakin.

    VastaaPoista
  5. Jos oikein muistan ruokabanaani ei ole niin makea vaan nimenomaan sellainen mitä käytetään kypsennettynä, sitten taas meidän "tavallinen banaani" eli makea pelkiltään syötävä banaani on erikseen sielläkin.

    VastaaPoista