Kuinka olla ihmisiksi Ghanassa

Tapaetikettiä Ghanaan suuntaavalle:

• On tärkeää tervehtiä ihmistä ja kysyä kuinka hän (ja hänen perheensä) voi, ennen kuin käy itse asiaan. Näin kannattaa toimia niin kaupoissa kuin tietä kysyttäessä.
• Ihmisiä puhutellaan usein siskoiksi/tädeiksi/veljiksi/sediksi, tosin tämä ei ole oikein ottanut meillä sujuakseen. Myös nimen muistaminen olisi suotavaa, tämä tosin on Ollille hiukan haasteellista (onneksi on paljon saman nimisiä...).
• Jos syödään käsillä, käytetään ainoastaan oikeaa kättä, sillä vasen on likainen
• Muutenkin vasemman käden käyttöä olisi syytä välttää muualla kuin vessassa. Esim. rahat ja tavarat annetaan ja otetaan vastaan oikealla kädellä.
• Myös tervehtiminen ja lahjan antaminen tapahtuvat puhtaalla oikealla kädellä. Useaa tervehdittäessä aloitetaan oikealta ja muistetaan tervehtiä kaikki paikalla olijat.
• Jos ihmiset käyvät liian tuttavallisiksi ja olisi kiire eteenpäin, paras keino päästä tilanteesta on sanoa goodbye tai later
• Osoittamisen voi sormen sijaan tehdä huulia supistelemalla sen ihmisen suuntaan, ketä olisi osoittamassa. Ja jos haluaa kauempana olevan ihmisen huomion voi tehdä suhisevan shhh-äänen.
• Lupa kuvan ottamiseen tulee aina kysyä etukäteen
• Ruokaa ei ole kohteliasta haistaa ennen syömistä
• Nenän niistäminen ruokapöydässä ei myöskään kuulu hyviin pöytätapoihin (mikä voi olla haastavaa, kun ruoka on tulista)
• Nuoremmat antaa istumispaikkansa vanhemmille ja ottaa hatut ja aurinkolasit pois vanhempien seurassa
• Kengän tai jalan pohjalla jonkun osoitteleminen on törkeää, vältä siis jalkojen ristimistä ja jalkapohjien paljastelua
• Julkiset hellyyden osoitukset eivät ole yleisiä. Esim. käsikädessä kävely ei ole tavallista vastakkaisten sukupuolien kesken, mutta miehet voivat hyvin kävellä käsikädessä miesten kanssa ja naiset naisten kanssa ystävyyden osoituksena.
• Etiketti jonkun luona vierailuun menee suunnilleen näin: ensin tervehditään, sitten istutaan alas, sitten saadaan vettä ja sitä kuuluu ainakin hörpätä, sitten tervehditään taas ja sitten isäntä kysyy, että milläs asialla sitä ollaan, sitten kerrotaan asia (ja annetaan tuliainen jos sellaisen on mukaan ottanut, mikä on suositeltavaa, mutta ei pakollista), jonka jälkeen voikin sitten rupatella tuttavallisemmin
• Ja ei huolta, jos ulkomaalainen ei osaa kaikkia kulttuurietikettejä, häneen suhtaudutaan kuitenkin ymmärtävästi, kunhan asenne on avoin ja nöyrä